Alkutalvi on ollut meillä Virvotteessa
ainakin hyvin tuotteliasta ja jopa kiireistäkin aikaa. Välillä
pitää oikein muistuttaa itsellekin kaikki omat opetukset ja kerrata
vireyden perusasioita: Mielen hallintaa, riittävää unta,
laadukasta ja säännöllistä ravintoa, sopivasti liikuntaa ja työn
määrän suhteuttamista.
Tuon työn suhteuttamisen kanssa on
joskus vaikea elää. Tahtoa ja vireyttäkin löytyy välillä
venytettynä vaikka miten pitkään, mutta sen jälkeen on
muistettava se, miten palautuminen tästä ”venytyksestä” vie
aikansa. Itse olen ottanut nyt tavaksi järjestää suurinpiirtein
kerran parissa kuukaudessa pidemmän (3-5 päivää) vapaaputken ja lähden silloin pois työ-
ja kotiympyröistä.
En toki tarkoituksella venytä jousta
aina loppuun odottaen sitten tuota lepojaksoa, vaan pyrin muutenkin
pysymään kohtuudessa. Silti olen huomannut, että pidempi vapaa
todella lataa akkuja ja antaa voimaa enemmän kuin pelkät
viikottaiset ”normivapaat”. Lisäksi olen tehnyt sopimuksen
itseni kanssa, että nuo pidemmät vapaat on ”aikatauluttamattomia”
ja melko vapaita puhelimesta, netistä sekä jopa tv.stä. Silloin
saa lojua, lukea, ulkoilla, haahuilla, unelmoida – ihan mitä vaan.
Pidä sinäkin huoli riittävästä
”aikatauluttamattomasta” ajasta. Pyhitä lepopäiväsi lepoon ja
rentoutumiseen sekä jätä yhteydenpito ympäristöön vapaalla
vähemmälle. Ei aina tarvitse olla saatavissa kiinni, eikä aina
tarvitse huolehtia jostain. Siihen on sitten taas kaikki
mahdollisuudet, kun päätät niin. On vain uskottava, että maailma pyörii ilman sinun jatkuvaa aktiivisuuttasi - se nimittäin oikeasti tekee niin... ja vaikka olisi muutaman päivän ihan itsensä kanssa, siihen aktiivisuuden pyörteeseen on helppo taas imeytyä mukaan - kalenteri pitää siitä huolen :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti