Follow by Email

torstai 2. marraskuuta 2017

Ajattelumalleista - jälleen kerran :-)

En pidä suuremmin markkinointityöstä, ainakaan siis soittelusta ennestään tuntemattomille ihmisille. Yrittäjänä sitä on kuitenkin pakko tehdä, tai muuten kukaan ei tiedä luomistamme hyvistä tuotteista tai palveluista.

Seurasin itseäni ja tuntemuksiani, ottaessani puhelimen viimeksi käteeni ja soittaessani erään ison yrityksen toimitusjohtajalle. Olin lähestynyt häntä aiemmin meilillä, mutta soitan yleensä perään, koska itsekin tiedän, miten meileille usein käy.

En siis tuntenut henkilöä mitenkään, mutta tiesin, että puhelu voisi johtaa win/win -tilanteeseen. Meille lisää töitä, heille lisääntynyttä psykologista turvallisuutta läpi yrityksen ja sen kautta tulosta viivan alle. Puheenaihe oli tuttuakin tutumpi – oma työ FRM:n (Fatigue Risk Management) parissa, vireys kokonaisuutena ja siitä kehitetty FRM-vireysvalmennus.

Oman toimintani seuraaminen suorastaan hymyilyttää jo minua. Olin varannut kalenteristani soittoajan. Olin selvittänyt etukäteen yrityksen tietoja ja toimintaympäristöä. Olin siis tehnyt hyvät esityöt puhelun eteen. Silti soittoajan lähestyessä huomasin, miten hermostuneisuus nosti päätään ja puhelun mahdollinen eteneminen kävi mietteissä useampaan kertaan: En saa henkilöä kiinni, häntä ei kiinnosta, en osaa vastata hänen kysymyksiinsä, häiritsen häntä työssään, eivät he kuitenkaan tarvitse meitä jne jne...

Seurasin omia ajattelupolkujani ja tunnistin negatiivisen ajattelumallini ja tunteeni, joka siitä seurasi – epävarmuus, riittämättömyys ja jopa tuska, miksi mä ajattelen näin – pitäishän mun jo osata välttää tällaista ajattelutapaa. Tuolla viimeisellä ajatuksella jopa onnistuin vähän vielä lisäämään omaa pahaa oloani. Tunteeni oli siis kasvusuunnassa, mutta huomasin myös, että suhtautumalla tunteeseen tutkivalla ja erittelevällä asenteella sekä lopulta hyväksymällä oman oloni,  aloin kokoajan voida paremmin.

Lopulta puhelimeen oli kohtuullisen helppo tarttua asenteella, että minä teen palveluksen kertomalla heitä hyödyttävästä palvelusta. Ei ole väliä, jos potentiaalinen asiakas sanoo ei, mutta jokatapauksessa minä teen työni ja heille tulee lisää tietoa vireyden lisäämisen mahdollisuuksista.


Vaikka tilausta ei heti tullutkaan, koen silti onnistuneeni ja oppineeni taas jotain ajatusten ohjaamisesta, motivaatiosta sekä erityisesti tunteiden hyväksymisestä. Kiva juttu, mielenrauha saavutettu ja seuraava markkinointipuhelu on taatusti helpompi aloittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti